Sisältö:

• Mikä on melatoniini?
• Missä melatoniinia esiintyy?
• Melatoniini ravintolisänä
• Mitä melatoniinin kanssa ei tulisi yhdistää ja mitkä ovat vasta-aiheet? mihin sitä käytetään?

Univaikeudet yleistyvät jatkuvasti. Tutkimukset osoittavat, että jopa puolet ihmisistä kamppailee nukahtamisvaikeuksien tai huonon unenlaadun kanssa. Nämä ovat huolestuttavia lukuja, jotka eivät ainoastaan osoita terveellisen päivärytmin laiminlyöntiä, vaan heijastavat myös modernin elämän pakotteita ja kuormituksia.

Päivittäinen ajatusten kiire, huolet taloudesta, työpaikan turvallisuudesta ja epävarmuus tulevaisuudesta saavat monet ihmiset elämään jatkuvassa jännityksessä. Tällaisessa tilassa eläminen on suuri haaste, ja stressinhallintakeinojen kehittäminen käy yhä vaikeammaksi. Siksi on tarpeen ryhtyä mahdollisimman nopeasti sopiviin toimiin kasvavien ongelmien ja niiden pitkäaikaisten seurausten ehkäisemiseksi.

Terveellinen uni on tehokas ase stressiä vastaan, mutta jännitys vaikeuttaa usein nukahtamista. Tässä melatoniini tulee apuun – luonnollinen hormoni, joka säätelee vuorokausirytmiä ja tukee palauttavaa lepoa. Opi, miten se toimii ja miksi melatoniinin arvokkaita ominaisuuksia kannattaa hyödyntää.

Mikä on melatoniini?

Melatoniini näyttelee ratkaisevaa roolia nisäkkäiden vuorokausirytmin säätelyssä. Sitä valmistetaan tryptofaanista, ravinnosta saatavasta aminohaposta, monimutkaisessa aineenvaihduntaprosessissa, johon osallistuu myös serotoniini – tärkeä välittäjäaine ja hormoni. Melatoniinin tuotanto tapahtuu pääasiassa käpyrauhasessa, pienessä mutta voimakkaasti verisuonitetussa rauhasessa aivojen keskiosassa. Neurohormonia ei varastoida käpyrauhaseen, vaan se vapautuu pulssimaisesti verenkiertoon ja leviää koko kehoon.

Melatoniinitaso kehossa vaihtelee ja riippuu suurelta osin vuorokaudenajasta. Illalla sen pitoisuus nousee ja se viestii lähestyvästä unesta. Aamulla taso laskee, mikä on merkki heräämisestä ja aktiiviseksi ryhtymisestä.

Missä melatoniinia esiintyy?

Melatoniini on neurohormoni, jota esiintyy selkärankaisilla ja joka näyttelee tärkeää roolia erilaisten biologisten prosessien säätelyssä. Sitä tuottaa pääasiassa käpyrauhanen, ja sen synteesi liittyy tiiviisti vuorokausirytmiin. Tämän eritysrauhasen aktiivisuutta säätelee valo, ja erityiset solut – pinealosyytit – mahdollistavat sen, että se vastaanottaa valosignaaleja verkkokalvolta. Päivittäisen valorytmin mukaan pinealosyytit erittävät melatoniinia sekä vereen että aivo-selkäydinnesteeseen.

Melatoniinia esiintyy paitsi käpyrauhasessa myös muissa elimissä ja kehon soluissa, joissa se täyttää erilaisia, myös paikallisia, tehtäviä. Se on läsnä rakenteissa kuten:

• Verkkokalvo,
• Ydin,
• Ruoansulatuskanava,
• Iho,
• Gonadit,
• Lymfosyytit,
• Verihiutaleet.

Melatoniini toimii mainituissa rakenteissa antioksidanttina ja tulehdusta ehkäisevänä suojakeinona, joka auttaa suojaamaan oksidatiiviselta stressiltä, infektioilta ja toksiinien vaikutuksilta. Koska melatoniini vaikuttaa siellä, missä sitä tuotetaan, sillä on kyky neutraloida haitallisia tekijöitä kehossa.

Kiinnostus melatoniinia kohtaan ulottuu kuitenkin ihmisen kehon ulkopuolelle. Sitä on löydetty myös kasveista. Esimerkiksi joidenkin kasvilajien juuret, kukat ja siemenet sisältävät suuria määriä tätä hormonia. Tällaisissa tapauksissa se toimii suojana epäsuotuisissa ympäristöolosuhteissa, kuten liiallisessa UV-säteilyn vaikutuksessa. Lisäksi perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä ja epätavanomaisissa hoidoissa käytettävissä kasveissa oleva melatoniini voi vaikuttaa sitä kuluttavien ihmisten kehoon ja osoittaa terapeuttisia ominaisuuksia.

Melatoniini ravintolisänä

Melatoniini on suosittu sekä lääkkeenä että ilman reseptiä saatavana ravintolisänä ihmisten keskuudessa, jotka etsivät luonnollisia keinoja unen laadun parantamiseen. Sen käyttö auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa merkittävästi, vähentämään yöllisiä heräilyjä ja vaikuttaa myönteisesti unen syvyyteen ja palautumiseen. Perinteisen unilääkkeenä käytön lisäksi melatoniini on erittäin hyödyllinen ihmisille, jotka vaihtavat aikavyöhykettä (ns. jetlag-oireyhtymässä) sekä yötyötä tekeville. Se voi tehokkaasti helpottaa kehon siirtymistä uuteen vuorokausirytmiin.

Toinen tärkeä melatoniinin käyttötarkoitus on univaiheen säätely sokeilla ihmisillä, joiden kehon oma melatoniinin tuotanto voi olla häiriintynyt. Näin nämä ihmiset voivat paremmin sovittaa unisykliään luonnollisiin biologisiin rytmeihin.

Lisäksi tutkimukset osoittavat, että Melatoniinivalmisteet Lisäksi ne auttavat vähentämään lihasjännitystä, erityisesti REM-unen vaiheessa, mikä voi vaikuttaa myönteisesti kehon palautumiseen. Markkinoilla on saatavilla erilaisia melatoniinivalmisteita, kuten tabletteja, nestemäisiä liuoksia ja suihkeita, jolloin käyttömuoto voidaan mukauttaa käyttäjän yksilöllisiin mieltymyksiin.

Mitä melatoniinin kanssa ei tulisi yhdistää ja mitkä ovat sen käytön vasta-aiheet?

Melatoniinin ottaminen yhdessä muiden lääkkeiden kanssa voi muuttaa veren pitoisuuksia. Erityistä varovaisuutta on noudatettava yhdistettäessä rauhoittaviin lääkkeisiin (bentsodiatsepiinit, opioidit, antihistamiinit), koska erityisesti vanhemmilla ihmisillä voi esiintyä ajattelu- ja koordinaatiohäiriöitä. Melatoniinin ottamisen jälkeen ei tule ajaa autoa eikä tehdä monimutkaisia tehtäviä.

Melatoniini voi heikentää antikoagulanttien vaikutusta, mikä lisää verenvuotoriskiä ja vähentää antikonvulsanttien tehoa. Lääkkeet, jotka vaikuttavat maksan aineenvaihduntaan, kuten omepratsoli, voivat nostaa maksa-arvoja, kun taas toiset, kuten karbamatsepiini, voivat laskea niitä.

Maksan sairaudesta kärsivien tulisi keskustella melatoniinin käytöstä lääkärin kanssa. Käyttöön liittyviä vasta-aiheita ovat muun muassa munuaisten vajaatoiminta, hormonaaliset sairaudet, autoimmuunisairaudet, nivelreuma, masennus, raskaus ja imetys.

Alkoholin juominen melatoniinin kanssa lisää sivuvaikutusten, kuten hengitysvaikeuksien, huimauksen ja maksavaurioiden riskiä.