SISÄLLYSLUETTELO

• Muutama sana makeutusaineista
• Ksylitoli – koivusokeri
• Erytritoli – suosittu erytritoli
• Maltitoli – mitä se on?
• Stevia – lähes 300 kertaa makeampi kuin sakkaroosi
• Minkä makeutusaineen valitsen? - Yhteenveto

Makeutusaineet ovat viime vuosina selvästi kasvattaneet suosiotaan. Tämä trendi näkyy sekä kuluttajissa että valmistajissa, jotka säännöllisesti lisäävät uusia tuotteita, joissa on näitä makeutusaineita. Peruskysymys on kuitenkin, minkä makeutusaineen valita laajasta valikoimasta. Ei ole suuri yllätys, että valinnanvaraa on runsaasti. Siksi kannattaa tutustua aiheeseen hieman tarkemmin ja oppia siitä lisää. Jokaisella niistä on hieman erilaiset ominaisuudet ja alkuperä.

Muutama sana makeutusaineista

Aluksi on todettava, että makea maku ei ole varattu pelkästään sokerille. Monet aineet voivat aiheuttaa makean vaikutuksen kielellä. Näitä kemiallisia yhdisteitä kutsutaan makeutusaineiksi. Voimme jakaa ne luonnolliseen alkuperään ja synteettisesti valmistettuihin. Luonnolliset makeutusaineet löydettiin 1800-luvun lopulla, ja ensimmäinen synteettinen makeutusaine oli sakkariini, joka synteesiitiin vuonna 1878. Makeutusaineiden vaikutusmekanismi makuaistimukseen ja koko kehoon on melko samanlainen kuin tavallisella valkoisella sokerilla. Tärkeä ero on kuitenkin energiasisällössä, sillä makeutusaineilla on luonnostaan erittäin alhainen tai jopa nolla energiapitoisuus. Makea maku tuntuu, kun kielen ja suun syvyyksissä olevat reseptorit reagoivat vastaaviin molekyyleihin. Tieto makeasta mausta kulkeutuu sitten aivoihimme. Makeuden intensiteetti riippuu näiden molekyylien vaikutuksen voimakkuudesta makureseptoreihimme. Mitä voimakkaampi vaikutus, sitä makeampi maku koetaan. Mielenkiintoista on, että täysin itsenäistä järjestelmää yksittäisten kemikaalien makeuden mittaamiseen ei ole löydetty. Siksi kaikki mittaukset perustuvat sensorisiin testauksiin, joissa vertailukohtana on sakkaroosi eli valkoinen ruokosokeri. Mittauksen standardi on 10 %:n vesiliuos tästä sokerista, jonka makeus on asetettu arvoksi 1. Tämän perusteella voidaan arvioida, kuinka monta kertaa tietty makeutusaine on makeampaa tai vähemmän makeaa kuin sakkaroosi.

Ksylitoli – koivusokeri

Ksylitoli on luonnollisesti saatava makeutusaine, joka on terveellinen vaihtoehto valkoiselle sokerille. Se kuuluu polyolien eli sokerialkoholien ryhmään. Niille on ominaista hyvin vähäinen imeytyminen elimistöön. Metabolia tapahtuu ilman insuliinin osallistumista, joten verensokeri ei nouse. Ksylitoli saadaan suomalaisen koivun kuoresta, ja on mielenkiintoista, että ihmisen keho tuottaa sitä myös hyvin pieninä määrinä. Sen erittäin alhainen glykeeminen indeksi (GI=8) tekee tästä makeutusaineesta erityisen suositeltavan diabeetikoille. Se on moninkertaisesti alhaisempi kuin sakkaroosilla. Lisäksi grammassa ksylitolia on 2,4 kcal, kun tavallisessa valkoisessa sokerissa lähes 4 kcal. Tämä on erinomainen uutinen painonpudotuksesta kiinnostuneille. On mainittava, että tämän makeutusaineen maku on hyvin samanlainen kuin sakkaroosilla. Mielenkiintoista on, että se voi lisätä kalsiumin imeytymistä luihin, minkä vuoksi sen käyttöä suositellaan yli kolmen vuoden ikäisille lapsille sekä aikuisille, joilla on luun mineraalitiheyden heikkenemistä. On myös huomattava, että valkoinen sokeri aiheuttaa päinvastaisen vaikutuksen.

Erytritoli – suosittu erytritoli

Erytritoli on toinen polyhydroksialkoholeihin (sokerialkoholeihin) kuuluva makeutusaine. Kuten ksylitoli, se esiintyy luonnossa, mutta kaupallisesti se on synteettinen makeutusaine. Sitä valmistetaan jäteglyseriinistä tietyn hiivalajin avulla, joka muuntaa sen makeutusaineeksi. Ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä se on yksi turvallisimmista synteettisistä makeutusaineista. Sen glykeeminen indeksi on nolla, mikä tekee siitä ihanteellisen valinnan kaikille, jotka haluavat hallita verensokeriaan. Lisäksi se voi vaikuttaa myönteisesti vapaiden happiradikaalien vähentämiseen ja ehkäistä karieksen syntyä. Mielenkiintoista on, että se on vähemmän makea kuin sakkaroosi, sillä sen makeus on 60–70 % valkoisen sokerin makeudesta. Lisäksi kehomme ei lainkaan metabolisoi sitä, joten sillä ei ole käytännössä energiasisältöä, ja se poistuu virtsan mukana. Arvioidaan, että grammassa erytritolia on 0,2–0,4 kcal. On myös mainittava, että erytritolia verrataan usein edellä mainittuun ksylitoliin. Kiista siitä, kumpi on terveellisempi ja ensisijainen valinta, on jatkunut pitkään. Kuitenkin molemmat makeutusaineet ovat yhtä terveellisiä ja turvallisia käyttää. Niiden välillä on todella vähän eroja, ja usein lopullinen valintakriteeri on pelkkä maku.

Maltitoli – mitä se on?

Verrattuna kahteen edelliseen, maltitoli ei ole yhtä suosittu makeutusaine. Se kuuluu kuten ksylitoli ja erytritoli sokerialkoholeihin ja esiintyy luonnollisesti kasveissa. Teollisessa mittakaavassa sitä kuitenkin valmistetaan viljanjyvästä, useimmiten maissista. Sopivassa prosessissa maltoosi erotetaan ja altistetaan pelkistysreaktioille. Näistä käsittelyistä huolimatta tämä makeutusaine on edelleen hyvin turvallinen, koska siihen ei lisätä lisäaineita. Uutto-prosessin vuoksi sen ominaisuudet ovat hyvin samanlaiset kuin tavallisella valkoisella sokerilla. Mielenkiintoista on, että maltitoli ei muutu fysikaalis-kemiallisesti edes hyvin korkeissa lämpötiloissa, joten se soveltuu erinomaisesti kaikenlaiseen leivontaan. Kuten sakkaroosi, se karamellisoituu tässä tapauksessa. Energiasisällöltään se on kaksinkertaisesti vähäkalorisempi kuin sokeri. Grammassa tätä makeutusainetta on noin 2 kcal. Maltitoli sopii sokerin korvaajaksi gluteenitonta ruokavaliota noudattaville, laktoosi-intoleranteille sekä painonpudotuksesta kiinnostuneille. Se ei aiheuta karieksen syntyä kuten edeltäjänsä, ja diabeetikot voivat käyttää sitä menestyksekkäästi. Maltitolin imeytyminen on paljon hitaampaa kuin sakkaroosin, eikä se aiheuta yhtä suuria insuliinipiikkejä. Sen glykeeminen indeksi on myös alhainen, mutta verensokeria tulisi seurata käytön jälkeen. Mielenkiintoista on, että sen käyttöä tulisi harkita myös glukoosi-intoleranssista kärsivillä potilailla.

Stevia – lähes 300 kertaa makeampi kuin sakkaroosi

Stevia kuuluu asterikasvien (Asteraceae) heimoon ja sitä on käytetty sokerin korvikkeena vuosisatojen ajan. Nämä kasvit esiintyvät luonnollisesti Amerikan mantereella. Sitä kutsutaan myös maltaiskasviksi ja se on täysin luonnollinen makeutusaine. Stevian lehdissä ja varsissa on stevioliglykosideja, jotka ovat vastuussa makeasta mausta. Nämä kemikaalit ovat jopa 300 kertaa makeampia kuin sokeri, ja teelusikallinen steviaa vastaa makeudeltaan koko lasillista valkoista sokeria. Stevia on käytännössä makein täysin luonnollinen makeutusaine. Ja tämä kaikki lähes ilman kaloreita. Kuulostaa melko utopistiselta, ja vuoteen 2010 asti stevioliglykosideja epäiltiin monista mahdollisista terveyshaitoista. Yleisimmät väitteet olivat, että ne aiheuttaisivat syöpää ja olisivat vaarallisia sikiöille ja raskaana oleville naisille. Vuonna 2011 kaikki nämä epäilyt kuitenkin hylättiin, ja stevia tunnustettiin virallisesti täysin turvalliseksi elintarvikelisäaineeksi, paremmin tunnetuksi nimellä E960. On kuitenkin huomattava, että turvallinen päivittäinen annos stevialle on 4 mg painokiloa kohden. Erittäin makean maun lisäksi se voi olla hyödyllinen borrelioosia aiheuttavia bakteereja vastaan taistellessa, ja se on täysin turvallinen fenylketonuriasta kärsiville ja diabeetikoille. Samoin mielenkiintoista on, että uusimmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että se saattaa tukea verenpainetaudin ja muiden sydän- ja verisuonitautien lääkehoitoa.

Minkä makeutusaineen valitsen? - Yhteenveto

Ei varmaankaan ole suuri yllätys sanoa, ettei tähän kysymykseen ole yksiselitteistä vastausta. Kaikki artikkelissa esitellyt makeutusaineet ovat hyvin terveellisiä ja yhtä turvallisia. Kaikki riippuu siitä, mitä odotamme tietystä makeutusaineesta. Ensimmäinen kriteeri on tietenkin maku. Jos etsimme makua, joka muistuttaa valkoista sokeria, ksylitoli tai maltitoli ovat parhaita valintoja. Jos taas haluamme mahdollisimman alhaisen energiasisällön, kannattaa harkita steviaa ja erytritolia. Lisäksi pätee: mitä makeampi makeutusaine, sitä vähemmän sitä tarvitsemme oikean makeuden saavuttamiseksi, joten pienempi määrä steviaa säilyy varmasti pidempään kuin esimerkiksi sama määrä erytritolia. Tämä on varmasti edullisempaa kukkarollemme. Voimme myös valita makeutusaineen täysin luonnollisuuden tai vähäisimmän prosessoinnin perusteella. Tällöin ilmeinen valinta on varmasti ksylitoli tai stevia. Tärkeintä on, että makeutusaine maistuu hyvältä ja vastaa odotuksiamme.